Rakennusten turvallisuus ja terveellisyys niitä käyttäville ihmisille, oli kyseessä koti tai työpaikka, herättää paljon keskustelua ja nostaa tunteita. Markkinoinnissa näkee monenlaisia väittämiä jonkun tietyn aineen tai ratkaisun terveellisyydestä. Haluamme osaltamme nostaa keskusteluun enemmänkin näkökulman kokonaisuudesta. Rakennus on aina kokonaisuus, jonka toimivuus ja terveellisyys koostuu monista asioista, eikä vain yhdestä tai kahdesta tuotteesta.

Tässäkin asiassa lopputuloksen toimivuus lähtee suunnittelupöydältä, oli kyseessä uudiskohde tai remontti. Rakennusfysikaaliset asiat pitää olla hallussa, ettei tehdä ratkaisuja, jotka aiheuttavat myöhemmin ongelmia. Klassinen esimerkki tällaisesta on esimerkiksi vanhan talon ilmanvaihdon tehostaminen ilman, että lisätään riittävästi korvausilmaa tai tilkitään muuten ilmavuodot vääristä paikoista, jolloin tehostaminen saattaa itse asiassa vain lisätä sisäilman epäpuhtauksia.

Sisäilman laatuun vaikuttaa sekä materiaalit että tilan käyttöön liittyvät tekijät. Sisäilman epäpuhtauksia ja hajuja voivat aiheuttaa monet eri aineet, joista haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ovat vain yksi osa. Lisätietoja löytyy esim. www.hengitysliitto.fi. Pääperiaatteena voi todeta, että millään yksittäisellä tuotteella, kuten vaikka ”sisäilmaa puhdistavalla” maalilla, ei voida koko sisäilman laatua hallita.

M1-luokitus on yksi tapa virallisesti mitata ja luokitella rakennusmateriaalien päästötasoja. Tämä on siis ihan virallista toimintaa, ei valmistajan omaan ilmoitukseen perustuvaa (lue lisää https://ymparisto.rakennustieto.fi/rakennusmateriaalien-paastoluokitus). Kannattaa siis aina tarkistaa, että käytettävillä pintamateriaaleilla on M1-luokitus kunnossa. Sen lisäksi ihan kalusteiden ja tekstiileiden valinnoilla voidaan vaikuttaa tilan siivottavuuteen ja pölyämiseen. Hyvää sisäilmaa arvostavan kannattaa myös kiinnittää huomiota siivoukseen käytettäviin kemikaaleihin, niiden hajusteisiin ja koostumukseen.

Rakennuksen rakenteellinen toimivuus on edellytys sen säilymiselle hyväkuntoisena ja terveellisenä. Vaikkapa parjatun ”muovipussitalon” rakenne on oikein toteutettuna aivan hyvä ratkaisu. Tässä tapauksessa sisäilman lämpötilan ja kosteuden ja ilmanvaihdon kolminaisuuden tulee toimia oikein, jotta kosteuden tiivistymistä seinärakenteissa ei pääse tapahtumaan siten, että se alkaisi aiheuttaa kosteusvaurioita. Kuten insinöörimme joskus totesi, pitää muistaa, että yksikään talo tai materiaali ei tosiasiassa ole hengittävä. Kyse on aina fysiikasta, kosteuden- ja ilmanläpäisykyvystä ja siitä, mihin suuntaan ilma rakenteessa liikkuu. Rakenteelliset vauriot ovat asia erikseen, jolloin juurisyyn selvittäminen ja korjaaminen ovat edellytys rakennuksen terveellisyydelle. Jos piipun juuresta vuotaa vettä, niin on ihan sama onko kyseessä hirsitalo vai puuelementti, kosteus tekee ajan kanssa vaurioita. Korjausrakentamisen ja saneerauksen yhteydessä on huomioitava rakenteellinen eheys, jotta lopputuloksesta tulee toimiva. Myös rakennuksen elinkaari pitenee, kun materiaalit ovat huollettavissa ja korjattavissa.